ForestKIT-metsätietojärjestelmässä ja ForestKIT Planner -suunnitteluohjelmistossa puuston kasvunmallinnus perustuu Luonnonvarakeskuksen päivitettyihin MOTTI-kasvumalleihin. MOTTI-kasvumallit puolestaan perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin tuloksiin, ja malleja on tarkennettu viimeisimmillä koealatiedoilla. MOTTI-kasvumallit noudattelevat paremmin valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja kasvuja, kuin vanhemmat MELA-kasvumallit.

Yli 30 vuotta metsäalalla työskennellyt Tilanhoitajien metsätalousinsinööri Antero Ruotsalainen on työssään päässyt todentamaan ForestKITin kasvunlaskennan toimivuuden käytännössä. Ruotsalaisen kokemuksen mukaan ForestKITillä tuotetut kasvuennusteet ovat huomattavasti tarkempia kuin vanhemmilla MELA-kasvumalleilla tuotetut ennusteet. Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa ForestKITin ennusteet ovat Ruotsalaisen havaintojen mukaan olleet metsätila- ja metsäomaisuustasolla keskimäärin 30 % korkeammat.

Erot kasvuennusteissa näkyvät vielä selkeämmin yksittäisten kuvioiden tasolla. ”Erinomainen esimerkki on hiljattain ensiharvennettu 40-vuotias rehevä männikkö (kuvion koko 10 ha, keskitilavuus 170 m³/ha), jossa ForestKITin ilmoittama kasvu oli 9,5 m³/ha/vuosi. Vanhat mallit antoivat kasvuksi 4,5 m³/ha/vuosi, joten eroa ennusteissa oli yli 110 %. Oma arvioni oli 12 m³/ha/vuosi. Pohjois-Pohjanmaan parhaimmilla metsikkökohteilla ForestKITinkin tuottamat kasvuennusteet jäävät paikoin jälkeen, mutta yleisesti kasvun taso on huomattavasti todenmukaisempi”, Ruotsalainen arvioi.

Luotettava metsätieto johtaa tavoitteita tukeviin päätöksiin

Jotta metsiä koskeva päätöksenteko perustuu tarkkaan ja todenmukaiseen tietoon, tarvitaan luotettavaa tietoa metsien nykytilasta ja ennusteita puuston kasvusta. Ennusteisiin vaikuttavat suunnitellut hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. Luotettava puuston kasvunmallinnus toimii pohjana myös arvonmäärityksessä sekä puuston hiilivaraston, hiilitaseen ja inventoituun puustoon perustuvan luontoarvoindeksin määrittämisessä.

“On riski, että hakkuutaso määritetään väärin, jos kasvunmallinnus perustuu vanhaan tietoon. Jos tavoitteena on hakata vuotuinen kasvu, voi metsänomistajalle aiheutua merkittäviä tappiota, kun verrataan hakkuutasoa uusilla kasvumalleilla tuotettuun tietoon. Kasvunmallinnuksella on myös merkittävä vaikutus metsätilojen arvonmääritykseen ja kauppaan, kun arvonmäritys tuotetaan tuottoarvomenetelmällä. Jos kasvun taso määritetään reilusti alakanttiin, perustuu tulevaisuuden tulojen ja kustannusten arviointi väärään tietoon. Tällöin käteen jäävät vain huonokasvuiset metsätilat”, Ruotsalainen perustelee.

Tarkkuutta metsien arviointiin kasvumallien ja metsävaratiedon yhteispelillä

Aikaisempaa tarkempi kasvunmallinnus ei kuitenkaan yksinään takaa tarkkaa tulosta metsien nykytilasta ja tulevaisuuden kehityksestä. Kasvumallien syötteenä on ajantasainen metsävaratieto, jossa tärkeimpiä tekijöitä ovat kasvupaikka- ja maalajitiedot, kuivatustilanne ja puuston keski- ja tiheystunnukset.

Ruotsalaisen havaintojen mukaan etenkin Pohjois-Pohjanmaan alueella avoimessa metsävaratiedossa on ollut virheitä. ”Olen nähnyt huimassa arvokasvussa olevia varttuneita männiköitä, jotka on tulkittu avoimen metsävaratiedon ja kasvunmallinnuksen perusteella uudistuskypsiksi kohteiksi. Tosiasiassa metsänomistajan kannattaa hyödyntää korkean arvokasvun aika ja uudistaa metsikkö vasta myöhemmin. Metsätietojärjestelmän käyttäjän on syytä olla tarkkana kasvupaikan, maalajin sekä puuston iän tulkinnassa, ne vaikuttavat suoraan kasvunmallinnuksen tuloksiin.”

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!