lahopuuta kesäisessä metsässä taustalla varvikkoa

Uusimmat ForestKIT-päivitykset: tehokkaampaa kiinteistöhallintaa ja päivitetty luontoindeksi monimuotoisuuspotentiaalin arviointiin

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

Uusimmat ForestKIT-päivitykset: tehokkaampaa kiinteistöhallintaa ja päivitetty luontoindeksi monimuotoisuuspotentiaalin arviointiin

ForestKITin käyttöliittymän viimeisimmät uudistukset tuovat merkittäviä parannuksia käyttäjäkokemukseen. Uusi Kiinteistöt-näkymä tehostaa käyttäjien työskentelyä erityisesti uuden karttanäkymän ansiosta. Kuvioiden monimuotoisuuspotentiaali puolestaan huomioi nyt elävän puuston lisäksi myös kuolleen puun. Toivottu päivitys parantaa merkittävästi monimuotoisuuden havainnointia ForestKITin avulla.

kaksi naista käyttää forestkitiä toimistotyössä koneella ja tabletilla

Kun käyttäjä lisää ForestKITiin metsävaratietoja, kiinteistön ja kuvioiden sijainnit voidaan tarkistaa heti kartalta. Kiinteistöt-moduulin ulkoasu on nyt yhtenäinen Kuviot-moduulin kanssa, mikä tekee käyttöliittymästä selkeämmän ja miellyttävämmän käyttää.

Yksi merkittävimmistä uusista ominaisuuksista on karttahaku, joka noudattaa samaa logiikkaa kuin ForestKIT-käyttäjille jo entuudestaan tuttu Työmaat-moduuli. Käyttäjä voi klikata kuviota ja nähdä valitun kiinteistön hakutuloksissa. Hakutuloksista kuviolle pääsee kätevästi tekemään toimenpiteitä, kuten aloittamaan laskennan.

ForestKIT käyttöliittymä uudistettu taulukkomainen kiinteistölista

Uudistettu taulukkomainen kiinteistölista auttaa hahmottamaan järjestelmässä olevia kiinteistöjä entistä paremmin. Uudistus helpottaa muun muassa hakutulosten tarkastelua. Kaikki aktiiviseksi asetetut kiinteistöt voi nyt myös nähdä kartalla kohdistamalla karttanäkymä valitulle kiinteistölle. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

Luontoindeksi 2.0: lahopuu mukaan monimuotoisuuden arviointiin

ForestKITin perusominaisuuksiin kuuluu luontoindeksi, joka arvioi kuvion monimuotoisuuspotentiaalia. Tämä indeksi mahdollistaa luontoarvojen karkean arvioinnin inventoinnin yhteydessä kerättyjen puustotietojen pohjalta. Luontoindeksiä hyödynnetään esimerkiksi maastotöiden kohdentamisessa arvokkaisiin kohteisiin ja luontoarvojen kehityksen kuviotason vertailussa eri toimenpidevaihtoehtojen välillä. Luontoarvoindeksi ei korvaa tarkempia maastomittauksia, mutta on erinomainen työkalu luontoarvojen karkeaan arviointiin ja kuvioiden keskinäisten erovaisuuksien hahmottamiseen.

Aiemmin luontoindeksi perustui elävän puuston parametreihin, mutta nyt se huomioi myös kuolleen puun. Lahopuu on merkittävä monimuotoisuuden ilmentäjä, ja ForestKIT hyödyntää nyt inventoidun lahopuun tilavuutta luontoindeksin laskennassa.

Luontoarvoindeksin laskentaan vaikuttavat muuttujat ovat:

  • puuston tilavuus
  • lehtipuun osuus
  • puulajien lukumäärä
  • puuston ikä
  • puuston läpimittavaihtelu
  • ja lahopuun määrä.

Näiden muuttujien vaikutusta säätelevät erilaiset laskentasäännöt, joten yksittäisen muuttujan arvo ei suoraan määrää sen vaikutusta luontoindeksiin. Lisäksi laskentaan vaikuttaa kuvion sijainti ja sen lämpösumma, joka huomioi alueellisen vaihtelun.

Lahopuun määrä määritellään kuviolle inventoidun kuolleen puun keskitilavuuden mukaan. Jos lahopuun tilavuustieto puuttuu, oletusarvo on 0 m3/ha. Ennustepuustoissa lahopuun määrän oletetaan lisääntyvän ajan myötä eikä vähenevän inventointihetkestä.

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

kuusentaimi, Kuva: Kimmo Haimi, Tapio Palvelut Oy

ForestKITin uudistettu työmaamoduuli vastaa työmaiden keskeisiin haasteisiin

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

ForestKITin uudistettu työmaamoduuli vastaa työmaiden keskeisiin haasteisiin

ForestKITin työmaamoduuli uudistettiin kokonaisuudessaan maaliskuussa 2024 tehostamaan toimenpide- ja työmaasuunnittelua. Työmaamoduulin uudistuksessa asiakkaiden näkemys ja tarpeet olivat keskiössä – testaamiseen osallistui yli 10 ForestKIT-asiakasta.

Uudistus tekee metsävaratietojen ylläpidosta tehokasta, sillä tiedot liikkuvat saumattomasti Työmaat- ja Kuviot-moduulien välillä. Toimenpide- ja leimikkopankit pysyvät ajan tasalla, jolloin töiden suunnittelu, seuranta ja raportointi on todella helppoa. Uudistuksessa työnhallinta siirtyi myös osaksi ForestKITin pääjärjestelmää.

Uudistettu työmaamoduuli koostuu kolmesta eri osiosta: toimenpidelista, työmaalista ja valmiit työmaat -lista. Kokosimme tähän artikkeliin uudistuksen keskeiset hyödyt.

Toimenpidelista

Toimenpidelista pitää sisällään kaikki käyttäjän kuvioille lisäämät hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet, joista voidaan muodostaa hakkuu- ja metsänhoitotyömaita. Toimenpidelistan toimenpiteet päivittyvät sitä mukaa kuin kuviotietoihin tehdään muutoksia – ja toisin päin. Käyttäjä pystyy suodattamaan toimenpidelistaa erilaisilla hakutyökaluilla ja kartan kautta. Toimenpidelista ja yhteenvetotaulukko toimivat myös loistavana raportoinnin työkaluna.

Toimenpidelista vastaa mainiosti muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Paljonko hakkuutoimenpiteitä on suunniteltu tuleville kolmelle vuodelle, ja mikä on niiden yhteispinta-ala ja kassavirta?
  • Paljonko hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteitä tehtiin viime vuonna?
ForestKIT-järjestelmän toimenpidelistanäkymä

ForestKITin uusi toimenpidelista on erinomainen työkalu myös raportointiin. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

Työmaalista ja työnhallinta

Työmaalistalla näkyy kuviokohtaisista toimenpiteistä tai vapaan geometrian kohteista kootut työmaat. Työmaalistalta saa myös nopeasti kokonaiskuvan, paljonko on esimerkiksi suunniteltuja ja käynnissä olevia työmaita ja missä työmaat sijaitsevat kartalla. Työmaille tehtävät muutokset siirtyvät suoraan kuviotasolle. Muutokset päivittyvät myös toisin päin, jolloin työmaalista toimii leimikko- ja metsänhoitotyömaavarantona sekä raportoinnin työkaluna.

Työmaalistan kautta pystytään jakamaan työkohteet toteuttajakäyttäjille, jotka puolestaan pääsevät katsomaan ja muokkaamaan heille osoitettuja työkohteita.

Työmaalista vastaa myös esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä ovat suunniteltujen tai käynnissä olevien työmaiden odotetut tulot, kulut sekä hakkuukertymät?
  • Kuinka paljon tietyllä toteuttajakäyttäjällä on työmaita toteutettavana?
ForestKIT-järjestelmän työmaalistanäkymä

Työmaalistalta saa helposti kokonaiskuvan työmaista ja niiden sijainneista. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

 

Valmiit työmaat

Valmistuvat työmaat siirretään aktiivisten työmaiden listalta omalle listalleen. Samalla tallennetaan työmaihin liittyvä historiatieto. Historiatietoon kuuluu työmaan toteutustiedot ja sen hetkinen geometria. Valmiita työmaita voidaan hakea eri hakukriteereillä sekä tarkastella kartalla. Karttatarkastelu mahdollistaa metsien käsittelyhistorian myöhemmän tarkastelun. Myös kuviotiedot päivittyvät automaattisesti valmiiksi merkittyjen työmaiden osalta.

Valmiit työmaat -listaus vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Kuinka paljon hakkuu- ja metsänhoitotyömaita valmistui tiettynä vuonna?
  • Kuinka paljon tietyllä toteuttajakäyttäjällä on valmistuneita työmaita?
  • Millaisella karttarajauksella työmaan toimenpiteitä on toteutettu?
ForestKIT-järjestelmän valmiiden työmaiden näkymä

Valmistuneiden työmaiden historiatiedot löytyvät tarvittaessa ForestKITistä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

ForestKIT-sovellus puhelimessa henkilön kädessä. Taustalla tukkipino.

Suosittu ForestKIT-käyttäjäpäivä keräsi kiitosta

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

Suosittu ForestKIT-käyttäjäpäivä keräsi kiitosta

14.3.2024 Jyväskylässä Hotelli Verson tiloissa järjestetty ForestKIT-käyttäjäpäivä kokosi yhteen laajan joukon ForestKIT-asiakkaita perehtymään ForestKITin ja metsäalan ajankohtaisiin aiheisiin, verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia. 

Polkaisimme käyttäjäpäivän käyntiin tutustumalla ForestKITin Työmaat-moduuliin, laskentaominaisuuksiin sekä muihin järjestelmän uusiin ominaisuuksiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Asiakkaat pääsivät myös kertomaan mielipiteensä järjestelmäkehityksen suunnasta ja toiveensa tarpeellisimmista uusista ominaisuuksista. Tätä arvokasta palautetta hyödynnämme ForestKITin jatkokehityksessä. Voit tutustua ForestKITin monipuolisiin ominaisuuksiin tästä.

Aamuohjelma jatkui perehtymällä ForestKITin upouusiin Planner- ja Treemaps-moduuleihin AFRYn Jussi Rasinmäen esittelemänä. Planner sisältää kattavat toiminnot strategiseen ja taktiseen metsäsuunnitteluun. TreeMapsin avulla pystytään tuottamaan tarkkaa kaukokartoitettua metsävaratietoa. Voit tutustua Planneriin ja TreeMapsiin tarkemmin AFRYn verkkosivuilla.

Iltapäivällä kuulimme KOKO Forestin tarjoamasta, kaukokartoitusanalyysiin perustuvasta työkalusta metsätuhojen tunnistamiseen. Työkalu on saatavilla myös osana ForestKIT-metsätietojärjestelmää. Arveluttaako metsiesi tuhotilanne? Ota yhteyttä ForestKITin käytön tukeen, niin kartoitetaan tilanteenne yhdessä.

Oletko kiinnostunut käyttäjäpäivässä paljon keskustelua herättäneestä ekologisesta kompensaatiosta ja muista luontopositiivisista metsänomistajille? Ota yhteyttä Tapion asiakkuusjohtaja Eero Mikkolaan, niin kerromme aiheesta lisää. Myös Tapion ajankohtaiswebinaarissa 7.3.2024 keskusteltiin EU:n ennallistamisasetuksen esiin nostamista ajatuksista ja pohdittiin asetuksen vaikutuksia Suomelle. Katso webinaarin tallenne tästä.

Päivän ohjelman päätyttyä käyttäjäpäivä jatkui mukavissa tunnelmissa verkostoitumisen ja yhteisen illallisen merkeissä.

Asiakkaiden palautteita ForestKIT-käyttäjäpäivästä 2024

Ihmisiä illallistamassa Hotelli Verson tiloissa Jyväskylässä ForestKIT-käyttäjäpäivässä

”Loistavia esityksiä ja hyvää verkostoitumista!”

”Hyviä luentoja ajankohtaisista asioista. Mukava ilmapiiri, jossa oli turvallista ja voimaannuttavaa jutella ja vaihtaa kuulumisia yhteisistä asioista. Mahtava ruoka ja puitteet.”

”Oikein onnistunut tilaisuus. Hyvä esittely ForestKITin tilanteesta ja erittäin ajankohtaiset ja hyvät muut alustukset.”

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille. Seuraava ForestKIT-käyttäjäpäivä järjestetään alkuvuodesta 2025. Tervetuloa mukaan!

 

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

Juho Lammi, Juho Niskala ja Anne Harju.

Moderni metsäsuunnittelu ohjaa Sallan yhteismetsän toimintaa

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

Moderni metsäsuunnittelu ohjaa Sallan yhteismetsän toimintaa

Millaisia tarpeita isolla metsänomistajalla on metsäsuunnittelun työkaluille? Tapion Metsäntuntijat-podcastin uudessa jaksossa ovat mukana keskustelemassa Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Anne Harju, metsänmallinnuksen päällikkö Juho Niskala Afrystä ja metsätietoasiantuntija ja ForestKITin tuotepäällikkö Juho Lammi Tapiosta.

Juho Lammi, Juho Niskala ja Anne Harju.

Juho Lammi, Juho Niskala ja Anne Harju.

Tapio laski yhteistyössä AFRYn kanssa Sallan yhteismetsälle kestävän hakkuusuunnitteen eli vuosittain hakattavan puumäärän. Hakkuusuunnitelaskelma on osa strategista metsäsuunnittelua, ja sillä pyritään määrittämään metsän kestävä vuotuinen hakkuutaso pitkälle aikavälille.

Hakkuusuunnite on tärkein työkalu suuren metsäomaisuuden hallintaan. Sen ympärille me suunnitellaan kaikki muu toiminta, sanoo Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Anne Harju. Metsäpinta-alaa Sallan yhteismetsällä on yhteensä 70 000 hehtaaria.

Käytännössä laskelma tehdään ForestKIT Planner -nimisellä työkalulla, kertoo metsänmallinnuksen päällikkö Juho Niskala Afrystä. Jokaiselle kuviolle simuloidaan useita mahdollisia metsänhoidon vaihtoehtoja. Ohjelma optimoi rajoitteiden ja tavoitteiden mukaisesti parhaan vaihtoehdon metsän käsittelyyn, hän jatkaa.

Kestävän hakkuutason määrittelyssä avainasemassa ovat ajantasaiset kasvumallit ja metsävaratiedot, sanoo metsätietoasiantuntija ja ForestKITin tuotepäällikkö Juho Lammi Tapiosta.

Ajantasainen metsävaratieto on äärettömän tärkeää, myötäilee Harju. Ison pinta-alan suunnittelussa on haasteena, että koko alue ei välttämättä ole kerralla hallussa. Lähtödatan pitää olla kunnossa, jotta saadaan oikea kuva tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksista, hän jatkaa.

Jos me emme tiedä, mitä metsiä meillä on ja paljonko ne kasvavat, ei voida määrittää kestävää hakkuutasoa, Niskala kiteyttää.

Pitkälle aikavälille laskettu kestävä hakkuutaso antaa selkänojaa myös käytännön toteutukselle, jatkaa Niskala. Hakkuusuunnite sallii vuosittaiset vaihtelut, eikä tarvitse joka vuosi pohtia, hakataanko liikaa tai liian vähän.

Harju korostaa, että metsäsuunnittelussa pitää olla joustovaraa. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, ja leimikkoja – eli metsäkuvioita, joille suunniteltuja hakkuita kohdistuu – pitäisi olla taskussa vähintään vuoden hakkuumäärän verran. Silloin pystytään varautumaan erilaisiin sääolosuhteisiin ja muihin yllätyksiin, hän kertoo.

Parhaimmillaan metsäsuunnittelun avulla saadaan seuraavan kymmenen vuoden hakkuumahdollisuudet kartalle. Siinä on metsätalouden arkea ajatellen merkittäviä ajan ja kustannuksen säästöjä, Lammi sanoo.

Laskennassa pitää pystyä huomioimaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuoma epävarmuuden lisääntyminen sekä metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Yhden suosituksen mallilla mennään koko ajan vähemmän, Niskala kommentoi.

Haluatko tietää lisää hierarkisesta metsäsuunnittelusta? Eri tasoilla tehty metsäsuunnittelu mahdollistaa pitkän aikavälin mahdollisuuksien ja lyhyemmän aikävälin kannattavuuden varmistamisen samanaikaisesti. Hierarkinen metsäsuunnittelu -opas on perustietopaketti, kuinka eri tasot saadaan sovitettua toisiinsa. Voit ladata oppaan Afryn verkkosivuilta.

Tukkipuut

ForestKITin kasvunlaskennalla aikaisempaa tarkemmat kasvuennusteet

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

ForestKITin kasvunlaskennalla aikaisempaa tarkemmat kasvuennusteet

ForestKIT-metsätietojärjestelmässä ja ForestKIT Planner -suunnitteluohjelmistossa puuston kasvunmallinnus perustuu Luonnonvarakeskuksen päivitettyihin MOTTI-kasvumalleihin. MOTTI-kasvumallit puolestaan perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin tuloksiin, ja malleja on tarkennettu viimeisimmillä koealatiedoilla. MOTTI-kasvumallit noudattelevat paremmin valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja kasvuja, kuin vanhemmat MELA-kasvumallit.

Antero Ruotsalainen

Yli 30 vuotta metsäalalla työskennellyt Tilanhoitajien metsätalousinsinööri Antero Ruotsalainen on työssään päässyt todentamaan ForestKITin kasvunlaskennan toimivuuden käytännössä. Ruotsalaisen kokemuksen mukaan ForestKITillä tuotetut kasvuennusteet ovat huomattavasti tarkempia kuin vanhemmilla MELA-kasvumalleilla tuotetut ennusteet. Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa ForestKITin ennusteet ovat Ruotsalaisen havaintojen mukaan olleet metsätila- ja metsäomaisuustasolla keskimäärin 30 % korkeammat.

Erot kasvuennusteissa näkyvät vielä selkeämmin yksittäisten kuvioiden tasolla. ”Erinomainen esimerkki on hiljattain ensiharvennettu 40-vuotias rehevä männikkö (kuvion koko 10 ha, keskitilavuus 170 m³/ha), jossa ForestKITin ilmoittama kasvu oli 9,5 m³/ha/vuosi. Vanhat mallit antoivat kasvuksi 4,5 m³/ha/vuosi, joten eroa ennusteissa oli yli 110 %. Oma arvioni oli 12 m³/ha/vuosi. Pohjois-Pohjanmaan parhaimmilla metsikkökohteilla ForestKITinkin tuottamat kasvuennusteet jäävät paikoin jälkeen, mutta yleisesti kasvun taso on huomattavasti todenmukaisempi”, Ruotsalainen arvioi.

Luotettava metsätieto johtaa tavoitteita tukeviin päätöksiin

Jotta metsiä koskeva päätöksenteko perustuu tarkkaan ja todenmukaiseen tietoon, tarvitaan luotettavaa tietoa metsien nykytilasta ja ennusteita puuston kasvusta. Ennusteisiin vaikuttavat suunnitellut hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteet. Luotettava puuston kasvunmallinnus toimii pohjana myös arvonmäärityksessä sekä puuston hiilivaraston, hiilitaseen ja inventoituun puustoon perustuvan luontoarvoindeksin määrittämisessä.

“On riski, että hakkuutaso määritetään väärin, jos kasvunmallinnus perustuu vanhaan tietoon. Jos tavoitteena on hakata vuotuinen kasvu, voi metsänomistajalle aiheutua merkittäviä tappiota, kun verrataan hakkuutasoa uusilla kasvumalleilla tuotettuun tietoon. Kasvunmallinnuksella on myös merkittävä vaikutus metsätilojen arvonmääritykseen ja kauppaan, kun arvonmäritys tuotetaan tuottoarvomenetelmällä. Jos kasvun taso määritetään reilusti alakanttiin, perustuu tulevaisuuden tulojen ja kustannusten arviointi väärään tietoon. Tällöin käteen jäävät vain huonokasvuiset metsätilat”, Ruotsalainen perustelee.

Tarkkuutta metsien arviointiin kasvumallien ja metsävaratiedon yhteispelillä

Aikaisempaa tarkempi kasvunmallinnus ei kuitenkaan yksinään takaa tarkkaa tulosta metsien nykytilasta ja tulevaisuuden kehityksestä. Kasvumallien syötteenä on ajantasainen metsävaratieto, jossa tärkeimpiä tekijöitä ovat kasvupaikka- ja maalajitiedot, kuivatustilanne ja puuston keski- ja tiheystunnukset.

Ruotsalaisen havaintojen mukaan etenkin Pohjois-Pohjanmaan alueella avoimessa metsävaratiedossa on ollut virheitä. ”Olen nähnyt huimassa arvokasvussa olevia varttuneita männiköitä, jotka on tulkittu avoimen metsävaratiedon ja kasvunmallinnuksen perusteella uudistuskypsiksi kohteiksi. Tosiasiassa metsänomistajan kannattaa hyödyntää korkean arvokasvun aika ja uudistaa metsikkö vasta myöhemmin. Metsätietojärjestelmän käyttäjän on syytä olla tarkkana kasvupaikan, maalajin sekä puuston iän tulkinnassa, ne vaikuttavat suoraan kasvunmallinnuksen tuloksiin.”

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

 

Ilmakuva talvisesta metsästä

ForestKITin ilmakuvavalikoimaan täydennyksiä

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

ForestKITin ilmakuvavalikoimaan täydennyksiä

ForestKITin ilmakuvavalikoima on täydentynyt Maanmittauslaitoksen tarjoamilla metsäsävyihin säädetyillä ortokuvilla. Kuvia luetaan suoraan Maanmittauslaitoksen rajapinnasta, joten kuvat päivittyvät ilman viiveitä ForestKITiin Maanmittauslaitoksen päivitysten rytmissä.

Uudet ilmakuvat tuovat toivotun lisän jo ennestään kattavaan taustakarttojen valikoimaan. Nämä ilmakuvat yhdessä jo aiemmin tarjolla olleiden kuvatuotteiden ja latvuston pintamallien kanssa muodostavat kattavan aineiston suunnittelun tueksi. Kullakin kuvatuotteella on omat etunsa, joten niitä kannattaa hyödyntää monipuolisesti.

Metsäsävyjen avulla lehtipuut korostuvat selkeämmin. Tämä helpottaa kuviointia ja sen tarkennusta, sekä tukee metsäsuunnittelua maastotöissä parantamalla kykyä havaita eri puulajien vaihtelua metsiköissä.

Kuvakaappaus ForestKIT-käyttöliittymästä, jossa näkyy metsäsävyt-ilmakuva valittuna

Kuvakaappaus ForestKIT-käyttöliittymästä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se isompana.

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

Talousmetsässä kanto, jonka ympärillä kasvaa marjavarvikkoa ja muuta kasvillisuutta

ForestKIT on ottanut merkittäviä kehitysaskeleita 2023 — Kokeile maksutta loppuvuoden ajan

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

ForestKIT on ottanut merkittäviä kehitysaskeleita 2023 — Kokeile maksutta loppuvuoden ajan

Olemme kuunnelleet asiakkaitamme tarkalla korvalla ja tuoneet kuluneen vuoden aikana ForestKIT-metsätietojärjestelmään merkittäviä uusia toiminnallisuuksia ja käytettävyysparannuksia. 

Tarjoamme nyt uusille asiakkaille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua ForestKITiin veloituksetta loppuvuoden 2023 ajan. Tutustu, mitä ForestKIT-kehitystiimi on saanut aikaiseksi. Varaa testikäyttötunnukset ja ForestKIT-esittely laittamalla meille viestiä yhteydenottolomakkeella.

ForestKIT Planner tuo metsien hoidon optimoinnin osaksi ForestKIT-järjestelmäkokonaisuutta

ForestKIT Planner on mullistava ratkaisu metsäomaisuuden hoidon optimointiin ja skenaariosuunnitteluun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Plannerin avulla suunnittelet kestävää, kannattavaa ja tulevaisuutta ennakoivaa metsätaloutta. Mikä parasta, Planner on saumattomasti osa ForestKIT-metsätietojärjestelmää, tuoden strategisen ja taktisen metsäsuunnittelun osaksi arkipäivää.

Tutustu ForestKIT Planneriin AFRYn verkkosivuilla tai alla olevalta videolta.

Kuvien lisääminen paikkatietomerkinnöille tuo lisäarvoa metsäsuunnitteluun

Kuvien lisääminen on ForestKITin kätevä uusi ominaisuus metsäsuunnitteluun. Voit palata tarkastelemaan eri kohteista otettuja kuvia maastotyön jälkeen ja välittää kuvien kautta tietoa myös muille.

ForestKIT mahdollistaa paikkaan sidottujen kuvien lisäämisen. Voit tallentaa kuvia joko suoraan maastossa tai myöhemmin sinulle sopivana hetkenä. Usein kuvien avulla tieto välittyy tekstiä paremmin. Kuvat esimerkiksi säästöpuuryhmistä, metsälakikohteista tai työmaalla huomioitavista metsikön ominaispiirteistä parantavat tiedonvälitystä ja tallentavat näkymää metsän tilasta tulevaisuuteen.

ForestKIT-metsätietojärjestelmä mobiilikäytössä, kuvakaappaus järjestelmästä

Kuvien lisääminen ja tarkastelu maastossa tapahtuu sujuvasti optimoidun käyttöliittymän kautta. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

Kuvakaappaus ForestKIT-metsätietojärjestelmän käyttöliittymästä

Voit tarkastella maastossa otettuja kuvia ForestKITin käyttöliittymässä näppärästi muiden tietojen ohella. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

 

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

ForestKITin uusi kuviolista julkaistu

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista
forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

ForestKITin uusi kuviolista julkaistu

ForestKITin uusi kuviolista kehitettiin yhdessä ForestKIT-asiakkaiden kanssa. Huhtikuussa 2023 julkaistu kuviolista tehostaa työskentelyä maastossa ja työpöytäkäytössä. 

ForestKITin uusi kuviolista jatkaa parempaan käytettävyyteen ja käyttökokemukseen tähtääviä tuotantojulkaisuja. Samassa yhteydessä ForestKITin suorituskykyä on optimoitu ja parannettu merkittävästi.

Kuviolistaan voi lisätä hakuehtojen mukaiset tai koko metsäomaisuuteen kuuluvat kuviot taulukkomuotoon. Listan näkymä on muokattavissa käyttötarpeiden mukaan: voit näyttää tai piilottaa sarakkeita, vaihtaa sarakkeiden järjestystä ja järjestää rivejä eri sarakkeiden tietojen mukaan. Kuviolistan yläosa näyttää yhteenvedon kuviolistan kuvioista.

Niin maasto- kuin työpöytäkäyttöön optimoitu kuviolista auttaa hahmottamaan suuret metsäkokonaisuudet paremmin.

Uusi kuviolista on kehitetty tiiviissä yhteistyössä ForestKIT-käyttäjien kanssa. Käyttäjälähtöisen kehitysprosessin aikana halukkailta ForestKIT-käyttäjiltä saatiin täsmätietoa kehityksessä olevan kuviolistan toimivuudesta sekä puutteista ja kehitystarpeista. Palautetta on hyödynnetty suoraan kehityksessä.

Tutustu kuviolistaan alla olevien työpöytänäkymän ja mobiilinäkymän esimerkkikuvien avulla. Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempina.

Kuvakaappaus ForestKIT-työpöytänäkymästä

ForestKITin uusi kuviolista työpöytänäkymässä. Käyttäjä pystyy säätämään kuviolistan ja kartan kokoa, valitsemaan näytettäviä sarakkeita sekä sorttaamaan hakutulosta. Hakutuloksen yhteenveto näkyy kätevästi yläreunassa. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

 

Kuvakaappaus ForestKIT-mobiilinäkymästä

ForestKITin uusi kuviolista on optimoitu mobiilikäyttöön. Samat toiminnot ovat käytettävissä sekä maastossa että työpöytäkäytössä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

ForestKITin kehityksessä on tällä hetkellä meneillään työmaamoduulin uudistaminen ja omien kuvien lisääminen sijaintiin perustuen.

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

ForestKIT-käyttäjäpäivä järjestettiin 15.3.2023

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

ForestKIT-käyttäjäpäivä järjestettiin 15.3.2023

Saimme ForestKIT-asiakkaita mukavan kokoisen joukon kiinnostavien aiheiden äärelle niin paikan päälle Scandic Pasilaan kuin Teams-yhteyksien päähän 15.3. järjestetyille ForestKIT-käyttäjäpäiville.

Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki pitämässä asiakkaan puheenvuoro -esitystä ForestKIT-käyttäjäpäivillä 15.3.2023

Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki ForestKIT-käyttäjäpäivillä 15.3.2023

Käyttäjäpäivän aamuosiossa käsiteltiin ForestKIT-metsätietojärjestelmän kulunutta vuotta 2022. Lisäksi käytiin läpi ForestKITin jatkokehityksen suuntaviivoja ja esiteltiin käytössä olevaa käyttäjälähtöistä kehitysprosessia. Käyttäjälähtöisessä kehitysprosessissa osallistamme halukkaita ForestKIT-käyttäjiä kohdennetun käytön testaukseen. Prosessista saadaan täsmätietoa suoraan järjestelmän kehitykseen uusien ominaisuuksien ja käytettävyysparannusten toimivuudesta. Näin pystymme huomiomaan yhä paremmin muuttuvat asiakastarpeet.

Käyttäjäpäivän iltapäiväosio startattiin ForestKIT-asiakkaiden Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen (Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy) pitämällä Asiakas äänessä -puheenvuorolla. Pitkämäen ja Ruuskasen ForestKIT-käyttökokemuksista voit lukea lisää tästä artikkelista.

Iltapäivä jatkui Tapion johtavan asiantuntijan Lauri Saariston johdolla ajankohtaisten talousmetsien luonnonhoidon aiheiden parissa. Aihepiiri herätti vilkasta keskustelua. Iltapäivän päätti Tapion metsänhoidon ilmastoasiantuntijan Tiina Törmäsen esitys ilmastokestävistä metsänhoidon suosituksista. Ajantasaisiin metsänhoidon suosituksiin voit tutustua suositusten verkkosivuilla.

Kiinnostuitko ForestKITistä? Ota meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita meille käytön tukeen +358 50 434 9540, niin järjestämme esittelyn ja testikäyttömahdollisuuden!

Metsäntuntijat-podcast: Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy tarjoaa asiakkailleen mestarillista metsänhoitoa

forestkit_etusivu_slider_1920_917_1
Ajankohtaista

Metsäntuntijat-podcast: Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy tarjoaa asiakkailleen mestarillista metsänhoitoa

Mikä innosti ex-huippu-urheilijat Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen pistämään pystyyn yhteisen metsäalan yrityksen? Entä miten ForestKIT-metsätietojärjestelmä auttaa tuoreita metsäyrittäjiä tavoittelemansa mestarillisen metsänhoidon tarjoamisessa asiakkailleen? Tästä keskustellaan Tapion Metsäntuntijat-podcastin seitsemännessä jaksossa, johon Tapion metsätietopalveluiden päällikkö Esko Välimäki ja ForestKIT-tuotepäällikkö Juho Lammi saivat keihäänheittäjälegendat vieraikseen.

Kuvassa Antti Ruuskanen, Tero Pitkämäki, Juho Lammi ja Esko Välimäki

Tapion Metsäntuntijat-podcastin 7. jaksossa keskustelevat Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki (Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy) sekä Juho Lammi ja Esko Välimäki (Tapio).

Metsä on ollut tärkeässä roolissa läpi elämän Tero Pitkämäelle ja Antti Ruuskaselle. Metsissä on muun muassa liikuttu, marjastettu, rentouduttu ja aktiiviurheilu-uran aikana myös harjoiteltu. Kunnalta aikoinaan lahjaksi saatu metsätila innosti Pitkämäen alun perin kiinnostumaan metsänhoidosta. Urheilu-uran jäätyä taakse yhteinen yritys löytyikin entisille kilpakumppaneille luontevasti metsänhoidon parista. Urheilussa ja yrittäjyydessä on lopulta paljon yhteneväisyyksiä, pohtii Pitkämäki.

Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy:n palveluvalikoimaan kuuluvat hakkuu- ja metsänhoitotyöt sekä ilmateitse helikopterilla tapahtuva metsien kasvatuslannoitus. Metsänomistajat tavoittelevat metsiltään enenevissä määrin ilmastohyötyjä taloudellisen tuoton rinnalla, Pitkämäki toteaa. Metsien kasvua parantavista tuhkalannoituksista ovat olleet kiinnostuneita niin kunnat kuin isoja metsätiloja omistavat yksityiset metsänomistajat. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheuttaa tällä hetkellä haasteita lannoittamiseen kasvaneiden lannoitehintojen takia. Kasvulannoitukset ovat kuitenkin pitkällä aikajänteellä kasvava trendi, Pitkämäki jatkaa.

Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy käyttää hakkuu- ja metsänhoitotöiden suunnitteluun Tapion ja AFRYn yhdessä kehittämää ForestKIT-metsätietojärjestelmää. ForestKIT mahdollistaa mm. työmaakohteiden määrittelyn ja ohjeistamisen alihankkijoille. Järjestelmää voi käyttää näppärästi suoraan selaimesta tietokoneelta tai puhelimesta. Metsätilaostojen yhteydessä tehtävät metsäarviot ja asiakkaille laadittavat metsäsuunnitelmat onnistuvat ForestKITillä kätevästi, Ruuskanen listaa. Myös lentolannoitusten suunnittelu ja optimointi asiakkaalle mahdollisimman kustannustehokkaasti onnistuu ForestKITillä, täydentää Pitkämäki.

Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa, joilla on erilaisia esimerkiksi virkistykseen, suojeluun, maisemaan ja taloudelliseen tuottoon liittyviä tavoitteita metsilleen. ForestKITin kuviokohtaiset optimointityökalut mahdollistavat monitavoitteisen metsäsuunnittelun ja henkilökohtaisen palvelun tarjoamisen metsänomistajille. Järjestelmällä voidaan laskea vaihtoehtoisia käsittelyvaihtoehtoja metsänomistajan omien taloudelliseen kannattavuuteen, hiilitaseeseen ja luontoarvoihin liittyvien tavoitteiden pohjalta. Toiminnallisuuksia jatkokehitetään myös aktiivisesti, valottaa Lammi.

Kuuntele Tapion Metsäntuntijat-podcastin 7. jakso!

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ja aiheita eri lähtökohdista tarkastelevia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.